Yhdistyksen historiikki

 

KUINKA KAINUUN KERHO PERUSTETTIIN

Suomussalmen kunnan Ämmänsaaren taajamassa, kunnanvirastolla Valtuuston istuntosalissa 27. pnä tammikuuta 1980, kokoontui yhdeksäntoista vanhoista ajoneuvoista kiinnostunutta alan harrastajaa, vakain tuumin aikeenaan perustaa automobiilitoimintaa harrastava kerho. Perustavan kokouksen avasi Kunnanjohtaja, Kansanedustaja Alvar Saukko, hän toimi myös kokouksen puheenjohtajana.

Tilaisuudessa allekirjoitettiin perustamisasiakirja, jossa juhlavaan sävyyn julistetaan: ”Me allekirjoittaneet olemme perustaneet Suomen Automobiilihistoriallinen Klubi Kainuun Kerho ry. nimisen yhdistyksen, liittyneet siihen jäseniksi ja hyväksyneet sille oheiset säännöt.”

Allekirjoittajina tässä tärkeässä asiakirjassa olivat: Tenho Heikkinen Autokoulunjohtaja Suomussalmi, Mikko Korpela Vääpeli Kajaani, Kauko Kilpeläinen Varaosapäällikkö Kajaani, Alvar Saukko Kunnanjohtaja Suomussalmi, Tauno Salmi Katsastusmies evp. Kajaani, Pentti Kaartinen Autokoulunjohtaja Kuhmo ja Veli Reijonen apul. katsastusmies Kajaani, edellä luetellussa järjestyksessä.

Kerhon tarkoitukseksi sääntöjen 2§ totesi historiallisesti arvokkaiden moottoriajoneuvojen entistämisen ja säilyttämisen edistämisen omalla toimialueellaan. Tärkeäksi tässä yhteydessä koettiin myös Klubin jäsenten kokoaminen yhteistoimintaan ja samalla kehittää Klubin tarkoitusperiä edistävää toimintaa.

Tarkoituksiaan toteuttaakseen aikoi Kerho 3§:n mukaan järjestää näyttelyitä, ajoja, retkeilyjä ja kuntoisuuskilpailuja historiallisille moottoriajoneuvoille sekä toimeenpanna jäsentensä keskuudessa yhteisiä pyrkimyksiä selventäviä kokous- ja esitelmätilaisuuksia. Lisäksi säännöissä jatketaan edelleen, että Kerho julkaisee historiallisia moottoriajoneuvoja koskevaa kirjallista materiaalia sekä harjoittaa muutakin samanlaatuista, Kerhon tarkoitusperiä edistävää aatteellista toimintaa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi ja rahoittamiseksi Kerho vastaanottaa testamentti- ym. lahjoituksia sekä ”asianomaisella luvalla” voi toimeenpanna rahankeräyksiä.

Kaikki vie aikansa. Helsingissä, oikeusministeriössä 6 p:nä huhtikuuta 1982 hyväksyttiin tämä yhdistys merkittäväksi yhdistysrekisteriin ja yhdistyksen nimeen liitetty ry. Yhdistyksen kotipaikaksi merkittiin Suomussalmen kunta ja puheenjohtajaksi kirjattiin Tenho Aulis Heikkinen. Vasta tämän asiakirjan saavuttua 4 p:nä kesäkuuta 1982, Ämmänsaaressa allekirjoitetulla paperilla puheenjohtaja anoo kunnioittaen, että kerho hyväksyttäisiin SA-HK:n jäsenkerhoksi.

Paavo Puheloinen tutkimassa Kainuun Mobilistien ensimmäinen puheenjohtajan Tenho Heikkisen omistamaa Chevroletia.

Todellisen alkusysäyksen Kerhon perustamiselle antoi vuonna 1979 SA-HK Pohjois-Pohjanmaan kerho ry:n järjestämä näyttely Ämmänsaaressa 30.6. – 1.7. ammattikoulun ulko- ja sisätiloissa. Esillä oli yhteensä 40 mobiilia. Tapahtumassa oli mukana huomiota herättäviä vanhuksia, mm. postiauto Vomag P20 vm. 1914.Sisu SH2 1938 Ämmänsaaren näyttelyssä. Vomag P20 1914 Ämmänsaaressa 1979.

AUTOMOBIILEJA JA KANTTINIEKKOJA

Automobiiliharrastus Kainuussa ei ollut tuolloin aivan uusi keksintö. Kainuun Sanomat otsikoi numerossaan 52. maaliskuun 4. päivänä 1960 ”Aristokraatteja nykypäivän liikenteessä”. Lehti kirjoittaa; -” Vanhanajan kanttiniekka on auto vielä ikäloppunakin. Konepelti komeasti kaartuen, tietoisena oman uljaan olemuksensa ajattomuudesta se avaa tietään myös nykypäivän liikenteessä.” Samassa artikkelissa on väliotsikko ”Hyljätty, mutta ei unohdettu”, jossa kerrotaan Lehtikankaalla Laitakatu 16:ssa sijaitsevassa ulkorakennuksesta löytyvästä Aatami Karjalaisen avo-Citroënista. Karjalaisella ei ole muistikuvaa sitikkansa valmistumisvuodesta, mutta hän aprikoi sen ilmestyneen teillemme joskus 20-luvun alkupuoliskolla. ” Tämä Lehtikankaan vanhus on ravannut maantien pintaa viimeksi puolikymmentä vuotta sitten. Tämä tapahtui reitillä Vuolijoki – Kajaani ja sen jälkeen se on nauttinut vanhuuden levostaan”. Edelleen artikkelissa surkutellaan monen kajaanilaisen autovanhuksen häipymistä katukuvasta.

– ”Uusi aika on puraissut vanhusten riviin korvaamattomia lovia. Monilla seuduilla Kainuussakin näitä uljaita ajokkeja on kylläkin aikansa säilytelty, mutta käytön puutteesta tai muusta syystä kyllästytty. Tehty rattaista kärrynpyöriä. Näin ovat ajan virtaukset haudanneet historiaa tehdäkseen tilaa virtaviivaisuudelle.”… jatkaa Kainuun Sanomat jo vuonna 1960.

TOIMINTA KÄYNNISTYY

Tilaus omasta Kerhosta Kainuuseen oli ollut kypsymässä vuosia, kuten edellä olevista teksteistä voi todeta. Jäsenluettelosta N:o 1 / 27.1.80 löytyy nimiä peräti 21. Johtokunnan kokouksessa 30.3.1980 käsiteltiin automobiilinäyttelyn järjestämistä Kajaaniin kesällä 1980, tarkoituksena tehdä edelleen yhteistyötä Oulun kerhon kanssa. Kerhon perustamisesta lähtien asiakirjoissa ja esityslistoissa välähtelee ajoittain aiesuunnitelma omasta museosta, mm. tonttitiedusteluja Kajaanin kaupungilta ja Suomussalmen kunnalta.Tauno Salmi tarkastamassa Ristijärvelle suuntautuneella katsastusmatkallaan Sulo Korhosen Fordia.

Tenho Heikkinen, puheenjohtaja, kirjoittaa Ämmänsaaressa 6 p:nä toukokuuta 1980 päivätyssä kokouskutsussa tärkeimpänä asiana olevan Kajaanissa 12. ja 13.7.1980 järjestettävän automobiilinäyttelyn suunnittelun. Lisäksi hän jatkaa; -” Olisi tärkeää, että jokainen jäsen ja asiaa harrastava olisi paikalla. Kun näyttelyssä naiset joutuvat moniin vaativiin tehtäviin, niin toivotaan, että myös naiset olisivat kokouksessa lukuisasti mukana.”1. Puheenjohtaja Tenho Heikkinen.

Tilat näyttelyä varten anottiin kunnioittaen Kajaanin Ammatilliselta Kurssikeskukselta joko ilmaiseksi tai nimellistä korvausta vastaan. Perusteluissa todettiin; –”Kerhon vasta aloittaneen toimintansa ja sen on tarkoituksena vaalia automobiilihistoriallisia perinteitä Kainuussa. Kainuu on kyllä jo jäänyt tässä toiminnassa jälkeen muusta Suomesta, mutta toivoo nyt saavansa etumatkan kiinni perustetun Kerhon ansiosta. Anomukselle toivottiin Johtokunnan myönteistä suhtautumista.” Anomuksen hellyttämänä Kurssikeskuksen Rehtori ehdottaa, että Johtokunta hyväksynee esityksen ja päättänee periä vuokraa 300 mk.  Kainuun Mobilistien ensimmäisen oman näyttelyn esitteen kansilehti ja lehtimainos.

Näyttely oli avoinna molempina päivinä alkaen klo 9.00. Lauantaina näyttely suljettiin klo 20.00 ja sunnuntaina klo 18.00. Lippujen hinnat olivat aikuisilta 10 mk ja lapsilta 5 mk.Yleiskuvaa ensimmäisestä näyttelystä vuodelta 1980. Tapahtuma oli ollut onnistunut kävijämäärän suhteen.

Tapahtuma on ollut ilmeisimmin onnistunut. Näin voi päätellä Kainuun Automobiili uutisten numeron 3. pääkirjoituksesta elokuulta 1980, jossa Kerhon silloinen puheenjohtaja Tenho Heikkinen kiittelee runsain mitoin Kerhon ”puurtajia”. Lipunmyyntitavoite oli saavutettu, koska osa tuotosta pystyttiin osoittamaan tärkeänä apuna olleelle Oulun Kerholle. Samassa pääkirjoituksessaan Heikkinen patistelee jäsenistöä Ruskaretkelle Kuhmon Sutiseen, sekä samalla siellä järjestettävään yleiskokoukseen, jossa jo heti päätettäisiin seuraavan näyttelyn järjestämisestä. Nyt järjestämispaikkakuntana tulisi olemaan Kuhmo.

PUHEENJOHTAJIA JA VAIKUTTAJIA

Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi suomussalmelainen autokoulunjohtaja Tenho Heikkinen perustamisvuodesta 1980 vuoteen 1982, jolloin häneltä otti tehtävät vastaan kajaanilainen toimiupseeri Mikko Korpela.Mikko Korpela ojentaa Kainuun Mobilistit ry:n standaarin Leila Suutariselle Vehoniemen Automuseolla 4.9.2009.

Tenho Heikkisen aikaan perustettiin yhdistys ja podettiin kasvukivut sekä koettiin valtavaa innostusta uuden yhdistyksen perustamisen ympärillä. Mikko Korpelan vuosina 1983 – 1987 järjestettiin Kajaanissa automobiilinäyttelyitä kaksi kertaa. Korpelan jälkeen yhdistyksen puheenjohtajana toimi yhden toimikauden 1988 kajaanilainen Airi Heikkinen, os. Valtanen. Puolangalta löytyi seuraava puheenjohtaja vuosiksi 1989 – 1990 Markku Haapalainen, useiden museo- ja harrasteajoneuvojen omistaja. Varainhankintaa ja yhdistystoimintaa alkuvuosina hoidettiin järjestämällä eritasoisia yleisötapahtumia eri puolilla Kainuuta normaaleiden kokousten ja yhdistysjuhlien lisäksi. Julkaisutoimintaa on edustanut alusta alkaen 2 – 4 kertaa vuodessa ilmestynyt Kainuun Automobiiliuutiset –lehti.Vesa Luttinen tutkii juuri ilmestynyttä Kainuun Automobiiliuutisia huhtikuussa 1980.

Kunnallisneuvos Ville Tikkanen kutsuttiin ensimmäiseksi kunniajäseneksi pikkujoulussa 1991. Vasemmalla useita kertoja yhdistyksen puheenjohtaja toiminut Raimo Tervo.Moninkertainen, monivuotinen Puheenjohtaja Raimo Tervo.

Myyntineuvottelija Raimo Tervon, useampaan otteeseen Kainuun Mobilistit ry:n puheenjohtajana työskennelleen tosiaktiivijäsenen ensimmäisenä toimintakautena 1991 – 1995 Kerhon nimi todettiin ”vaikeasti ymmärrettäväksi”, kuten kokouspöytäkirjan 11§:ssä 20.2.1993 Sotkamon Pizzabifferiassa todettiin. Kokous päätti muuttaa kerhon nimen entisen Suomen Automobiili – Historiallinen Klubi Kainuun Kerho ry:n tilalle Suomen Automobiili – Historiallinen Klubi / Kainuun Mobilistit ry. Raimo Tervon kauden jälkeen 1996 – 1999 yhdistystoimintaa johti kajaanilainen, myös moottoripyöristään tunnettu, Reima Karppanen, jatkaen edeltäjiensä viitoittamalla mobiiliuralla.Kuvassa oikealla puheenjohtaja Reima Karppanen, vasemmalla tuolloinen sihteeri Jouni Vanttaja.

Raimo Tervon toisen kauden 2000 – 2002 jälkeen puheenjohtajan vaativat tehtävät otti vastaan kajaanilainen Arto Kiukkonen 2003 – 2004, eroten kuitenkin tehtävästä omasta pyynnöstään kesken ”vaalikauden”.Arto Kiukkonen.

Ja ei kahta ilman kolmatta, Raimo Tervo jatkoi puheenjohtajana jälleen kaudet 2005 – 2007. Tervon kolmantena kautena käynnistyi ”Kuhmon Harrasteajoneuvonäyttely ja rompetori” –tapahtumien ketju. Vuoden 2008 alusta Kainuun Mobilistit ry:n puheenjohtajana toimi sotkamolainen Jukka Suutari. Suutari käynnisti välittömästi vahvalla toiminnallaan ulkoisen uudistumisen esimerkiksi yhdistystunnuksen ja lipun myötä. Kainuun Mobilistit ry:n uuden tunnuksen on suunnitellut vuonna 2008 kultaseppämestari, myös mobilisti, Hannu Huovinen. Jukka Suutarin toimikauden jälkeen nousi jälleen puheenjohtajaksi Raimo Tervo. Puheenjohtaja 2014 > Kalle Asikainen.

Tervon luovuttua tehtävästä syksyllä 2014 puheenjohtajana aloitti niinikään sotkamolainen Kalle Asikainen.Kainuun Mobilistit ry:n uusi 2008 esitelty tunnus.  Kainuun Mobilistit ry:n ensimmäiset Standaarit, numerot 1. ja 2. jaettiin Standaarin suunnittelijalle Kultaseppämestari Hannu Huoviselle ja juhlapuheen pitäneelle kuhmolaislähtöiselle Ympäristöministeri Paula Lehtomäelle.

Ei voi olla yhdistystoimintaa ilman vahvoja sihteereitä, heidän varaansa yleensä rakentuu toiminnan dokumentointi ja asioiden käytännön järjestelyt. Kainuun Mobilistit ry:n sihteerit aikajärjestyksessä ovat olleet; Kauko Kilpeläinen perustamishetkestä 1980 – 1982, Jouko Lampinen 1983 – 1984, Eija Määtän ensimmäinen kausi 1987 – 1988, Matti Rönkkö 1989, Airi Heikkinen 1990 – 1991, Vesa Luttinen 1992 – 1993, Jouni Vanttaja 1994 – 1999, Eija Määtän toinen kausi 2000 – 2005 ja 2006 alkaen yhdistyksen sihteerin tehtäviin siirtyi Hannu Suutari. Syksyllä 2012 aloitti sihteerin tehtävät Petri Huovinen.

Kaikki yhdistystoimintaan omalla toiminnallaan vaikuttaneet olisivat maininnan arvoisia, mutta yksi henkilö Kainuun Mobilisteista nousee esiin, Matti Rönkkö. Matti Rönkkö on peräänantamattomasta laadustaan entisöinti- ja tarkastustyössään tunnettu kanttiautoharrastaja ja MA-tarkastaja, sekä hän on ollut mukana SA-HK ry:n hallituksessa yhden toimikauden 1989 – 1990. Matti Rönkkö oli läsnä yhdistyksen perustamiskokouksessa.Matti Rönkkö pitämässä entisöintikurssia Ämmänsaaressa. Matti Rönkkö kuvassa vasemmalla.

MUSEOAJONEUVOTARKASTUKSET KAINUUSSA

Ennen nykyisen yhdistyksen, Kainuun Mobilistit ry:n perustamista, suppea kainuulainen harrastajajoukko kuului pääsääntöisesti Pohjois-Pohjanmaan Kerhoon. Tästä johtuen alkuaikojen vähät ma – tarkastukset tehtiin oululaisvoimin. Vuosina 1979 – 1982 entistämistodistusten allekirjoittajina olivat kunnioitetut veteraanitarkastajat Lauri Myllylä ja Teuvo Vuortio.Kainuun Mobilistien aikaansaama ensimmäinen entistämistodistus.

Ensimmäinen varsinaisin kainuulaisvoimin tehty ma-tarkastus ajoittuu vuoteen 1983. Tuolloin Oulujoki Oy:n omistamaa paloautoa, Ford Sussex vuodelta 1938, oli Vaalassa Jylhämän voimalaitoksella tarkastamassa kolme miestä, Tauno Salmi, Veli Reijonen ja Matti Rönkkö. Tästä alkoi Matti Rönkön pitkäaikainen 19 vuotta kestänyt toiminta tarkastajana ja asiansa erinomaisesti tuntevana neuvonantajana Kainuussa. Edellä mainittujen Salmen ja Reijosen lisäksi vuosien varrella tarkastajia on ollut useita, mm. Vesa Luttinen, Tarmo Lämsä ja Pasi Räisänen.

Vuoden 2002 alussa tarkastajista tuli pulaa Matti Rönkön ja Tarmo Lämsän luovuttua tehtävistään. Yksin jäänyt Pasi Räisänen sai tukea tarkastuksiin Savon puolelta iisalmelaiselta Ari Borgilta. Näin mentiin pari vuotta, kunnes SA-HK koulutti taas uusia tarkastajia. Tuolloin Paavo Puheloinen ja Jukka Lukkari saivat tarkastusoikeudet. Joukkoa täydensi vuonna 2006 Aki Tegelberg Pasi Räisäsen jäädessä ansaitsemalleen tauolle. Vuoden 2008 alusta vastaavana tarkastajana Kainuun alueella on toiminut Aki Tegelberg.

Tarkastusolosuhteet ovat kautta aikojen olleet hyvin vaihtelevat. Pitkien välimatkojen vuoksi on ollut vaikeuksia toteuttaa mitään säännöllisiä tarkastusaikoja ja     -paikkoja, asiat on pitänyt sopia aina tapauskohtaisesti ja asiakaslähtöisesti. Alkuvuosina tarkastettavien lukumäärät olivat vain muutamia kappaleita vuodessa. Vasta 90-luvun alkupuolella määrät alkoivat kasvaa, tosin vaihdellen runsaasti. Esimerkiksi vuonna 2007 hyväksyttyjä lausuntoja annettiin 22 kpl.

LOPUKSI

Kainuun Mobilistit ry vietti vuonna 2015 35 – vuotista taivaltaan useamman eri tapahtuman ja – retken kautta, esimerkiksi yhteinen retkeilyajo yhdistyksen juurille Suomussalmelle. Muutaman vaikeamman 2000 – 2010 lukujen vaihteeseen sijoittuneen vuoden jälkeen jäsenmäärä on lähtenyt tasaiseen nousuun. Kainuussa kunnostetaan ja entisöidään ajoneuvoja entiseen malliin sekä museoajoneuvotarkastuksia suoritetaan Tegelberg – Lukkari parivaljakon toimesta. ”Peräkonttikirpputori” järjestetään jo vakiintuneella tavalla kaksi kertaa vuodessa sekä niiden yhteydessä esitellään harrasteajoneuvokalustoa. Kirjoitushetkellä kevättalvella 2017 yhdistystä luotsaa varsin nuorekas hallitus keski-iän ollessa reilusti alle 50 – vuotta. Tästä on hyvä ponnistaa kohti 2020 olevaa 40 vuoden virstanpylvästä.