Tälle sivulle lisätään kiinnostavia asioita, tapahtumia tai kohteita joista saamme ”vinkin”. Vinkin voit lähettää kätevimmin s-postilla osoitteeseen; posti@kainuunmobilistit.fi
VUOLIJOEN KESÄTEATTERI 2026
Kesäteatterin toiminnassa mukana myös Kainuun Mobilistit ry:n jäseniä.
Stensbölen kadonnut automuseo Mobiliassa
Tiedote. Julkaistu:
Auton ja tien museo Mobilia
Nykyisen tiedon mukaan Suomen ensimmäinen automuseo avattiin vuonna 1964 Porvooseen Stensbölen kartanon jyhkeään kivinavettaan. Nyt tämän automuseon ajoneuvojen tarina saa uuden luvun, kun autot on sijoitettu eri automuseoihin ympäri Suomen. Auton ja tien museo Mobiliassa Kangasalla voi nyt tutustua automuseon tarinaan uudessa Stensbölen kadonnut automuseo -näyttelyssä.
Taiteilija Iván Wallensköld-Rotkirch sai ilmeisesti kipinän automuseon perustamiseen kotikartanoonsa Suomen Automobiili-Historiallisen Klubin ensimmäisistä retkeilyajoista, jotka ajettiin Porvooseen. Stensbölen automuseon kokoelma koostui reilusta kymmenestä vanhasta automobiilista. Museo oli avoinna sopimuksesta, ja museossa vieraili kertomusten perusteella arvovaltaista väkeä. Museo sai myös hyvin näkyvyyttä maakunnallisissa lehdissä. Pikkuhiljaa Ivánin huomio kuitenkin siirtyi enemmän paikalliseen taide-elämään sekä luontoasioihin, ja automuseo unohtui ja ajoneuvot peittyivät pölyyn. Stensbölen kartano lahjoitettiin Svenska Litteraturskällskapetille vuonna 1990, ja autot peri Ivánin kuoltua vuonna 2010 hänen poikansa kuvataiteilija Viggo Wallensköld. Viggo Wallensköld toivoi autojen säilyvän Suomessa, ja ratkaisu löytyi Automuseoiden neuvottelukunta ry:n jäsenmuseoista, joille Viggo lahjoitti isänsä kokoelman. Stensbölen automuseon autot tulevat nähtäville toukokuussa 2026 hajautettuna näyttelynä eri puolilla Suomea sijaitseviin automuseoihin.
Mobiliassa aukeaa 4.5.2026 Stensbölen kadonnut automuseo -niminen näyttely, joka kertoo Stensbölen automuseon tarinan ja tuo esille kaksi Wallensköld-Rotkirch-suvun käytössä ollutta ajoneuvoa. Nämä autot ovat Mercedes-Benz 170S ja Austin A70. Molemmat autot ovat vuoden 1952 mallia. Viime kesänä Porvoosta navettaolosuhteista noudetut autot vaativat laajat puhdistustoimet, mutta ovat muuten siinä kunnossa, jossa ne olivat noudettaessa. Näyttelyyn on haluttu tuoda tunnelmaa Stensbölen automuseon ajoilta esimerkiksi esittämällä ajoneuvojen tiedot liitutaulutyyliin. Stensbölen automuseo kun tosiaan sijaitsi satapäisen karjan jäljiltä vapautuneessa navetassa, ja vanhat karjataulut hyödynnettiin autotietoihin. Näyttely on Mobiliassa nähtävillä vuoden 2027 loppuun asti.
Fyysisen näyttelyn lisäksi Stensbölen automuseoon pääsee tutustumaan verkkonäyttelyssä. Mobilia on yhteistyössä Svenska Litteraturskällskapetin kanssa tuottanut virtuaalikierroksen Stensbölen automuseoon sen viimeisinä hetkinä. Virtuaalinäyttely löytyy osoitteesta kadonneetautomuseot.fi
Stensbölen kadonnut automuseo Auton ja tien museo Mobiliassa Kangasalla 4.5.2026–31.12.2027.
Lisätietoja:
Mika Hautala, toimitusjohtaja
puh. 040 549 0186 mika.hautala@mobilia.fi
Elina Toukola, viestintä
puh. 044 033 9823 elina.toukola@mobilia.fi

Mobiliassa Stensbölen kadonnut automuseo -näyttelyssä ovat nähtävillä Wallensköld-Rotkirch-suvun käytössä olleet Merce-des-Benz 170S ja Austin A70, molemmat vuosimallia 1952. Kuva: Tommi Aromaa / Mobilia

Stensbölen automuseon ajoneuvoihin oli ehtinyt kertyä vuosien saatossa paksu pölykerros, ennen kuin autot siirrettiin nähtäville nykyään toimiviin automuseoihin. Kuva: Anni Antila / Mobilia
Auton ja tien museo Mobilia on Kangasalla toimiva tieliikenteen alan valtakunnallinen vastuumuseo. 
Harrastajat koolle – Classic Car & MC Cruising kutsuu sinut ja ajoneuvosi Iisalmeen 13.6.2026
Classic Car & MC Cruising järjestetään lauantaina 13. kesäkuuta Olvi-oluthallin pihapiirissä Iisalmessa. Tapahtuma on suunnattu kaikille vuosimallia 1995 tai vanhemmille ajoneuvoille, ja se tarjoaa harrastajille mahdollisuuden tuoda oma kalusto esille sekä osallistua rennon kilpailuhenkiseen retkeilyajoon. Päivä käynnistyy klo 10 avautuvalla näyttelyllä, joka täyttää Olvi-oluthallin pihan kymmenillä klassikkoajoneuvoilla. Näyttely jatkuu klo 13 saakka, ja yleisö pääsee äänestämään omaa suosikkiaan. Samanaikaisesti starttaa myös noin 65 kilometrin mittainen retkeilyajo, joka kulkee Ylä-Savon järvi- ja metsämaisemissa. Reitin varrella on viisi-kuusi rastia, joiden tehtävät liittyvät alueen historiaan ja ajoneuvotekniikkaan.
Ylä-Savon Mobilistit ja Konepyöräilijät ry toivoo erityisesti harrastajaryhmien ja kerhojen runsasta osallistumista. Näyttelyyn osallistuminen on maksutonta, ja retkeilyajon osallistumismaksu maksetaan paikan päällä. Tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden tuoda oma ajoneuvo esille, tavata muita harrastajia ja viettää kesäpäivä hyvässä seurassa. Tapahtuman järjestäjät kannustavat tutustumaan päivän sisältöihin ja käytännön ohjeisiin etukäteen. Lisätietoa, ohjeet ja koko ohjelma löytyvät osoitteesta ylasavonmobilistit.fi
Tapahtuma-alueen lähistöllä on tarjolla monipuolista maksutonta oheisohjelmaa. OLVI-säätiön Panimomuseossa järjestetään nonstop-opastuksia, ja Lasten Liikennepuisto on avoinna perheen pienimmille. Kauppakeskus Keisarinkulmassa sijaitsevassa Teuvo ”Tepi” Länsivuoren uranäyttelyssä on asiantuntija paikalla kertomassa suomalaisen RR-legendan tarinaa ja esittelemässä näyttelyn harvinaisuuksia. Lisäksi Iisalmen torilla vietetään kauppahallin 100-vuotisjuhlaa, jonka kunniaksi luvassa on erityisohjelmaa ja tunnelmaa koko päivän ajan. Viereisellä tapahtumakentällä järjestettävät Ylä-Savon Megaromppeet tuovat paikalle sata myyjää ja tuhansia kävijöitä. Rompetori on kasvanut vuosien varrella yhdeksi alueen suurimmista kesätapahtumista, ja se tarjoaa harrastajille mahdollisuuden tehdä löytöjä varaosista työkaluihin ja nostalgisiin esineisiin.
Tervetuloa!
Jarmo Miettinen
Ylä-Savon Mobilistit ja Konepyöräilijät ry

TERVETULOA AJOIHIN JA RUNNIN ROMPPEILLE! terv. SA-HK Savon kerho ry./ Niilo Kauppinen
Tervetuloa takaisin 1990-luvulle!
Tiedote. Julkaistu:
Auton ja tien museo Mobilia

Tänä vuonna Auton ja tien museo Mobiliassa muistellaan, millaista oli elää 1990-luvulla. Samalla nuorisolle selviää, miksi vanhemmat ovat sellaisia kuin ovat. Millaisen vaikutuksen 1990-luku jättikään aikansa tulevaisuuden toivoihin, niihin, jotka ovat tällä hetkellä kovaa vauhtia keski-ikäistymässä?
Muutoksen vuosikymmen
Ysärijysäri-näyttelyssä pääsee murroksen ja muutoksen vuosikymmenen tunnelmaan aikakauden ajoneuvojen ja ilmiöiden myötä. Uutuusnäyttely vie meidät juhlimaan jääkiekon MM-voittoa, kirpputorikierrokselle ja tutkimaan autokaupan muutoksia. 1990-luvun alussa Suomessa elettiin syvää lamakautta. Yrityksiä kaatui ja sadat tuhannet ihmiset menettivät työnsä. Teknologiakehitykselle 90-luku oli murroksen aikakausi, ja vuosikymmenen loppua kohti Nokia kohosi maailman suurimmaksi matkapuhelinvalmistajaksi ja Suomen talouden veturiksi.
– 1990-luku oli myös tieliikenteen kannalta merkittävä vuosikymmen, sanoo näyttelyamanuenssi Kirsti Lehtomäki.
Suuria moottoritiehankkeita käynnistettiin talouslamasta huolimatta useita. Helsinki–Tampere-moottoritie oli Suomen ensimmäinen kaksi suurta kaupunkia yhdistänyt moottoritie.
– Myös ympäristöasioita ruvettiin huomioimaan teitä rakennettaessa. Suojeltavien kasvien tai eläinten elinympäristöt saattoivat siirtää isojenkin teiden linjauksia, Lehtomäki kertoo, – samalla autoilijoiden mukavuutta parannettiin tienvarsille rakennetuilla levähdysalueilla ja ensimmäisillä suurilla liikenneasemilla. Teiden varsille saatiin jopa taideteoksia.
Tyypillistä 1990-luvun liikenteelle oli myös vanheneva autokanta, joka johtui laman aiheuttamasta nopeasta autokaupan hyytymisestä.
– Autojen keski-ikä nousi vuosikymmenen mittaan 7,4 vuodesta 10,3 vuoteen, Lehtomäki kertoo ja jatkaa, – myydyin malli oli Toyota Corolla, mutta pääasiassa suomalainen ajoi hieman alle 10 vuotta vanhalla länsieurooppalaisella bensa-autolla.

1990-luvulla autokanta vanheni merkittävästi. Tyypillisin auto oli länsieurooppalainen bensa-auto, kuten kuvan Volvo 2D Sedan 360 GL vm. 1988, mutta liikenteessä näkyi vielä paljon vanhempiakin ajopelejä kuten Datsun 100A vm. 1975. Kuva: Anniina Salminen / Mobilia
Muistojen herättelyä
Kun näyttelyamanuenssilta tiedustellaan, mikä on hänen henkilökohtainen suosikkinsa uudessa Ysärijysäri-näyttelyssä, Kirsti Lehtomäki vastaa hymyillen:
– Lempipaikkani näyttelyssä on ostoskeskus, josta löytyy esimerkiksi videovuokraamo ja kirppis. Tärkeitä ovat myös näyttelynmallinuket, jotka puvustettiin 1990-luvun asuihin yhteistyössä Viivin Vintagen kanssa.
Ysärivaatetus oli moninaista värikkäistä tuulipuvuista ja kaiken sisäänsä kätkevistä vyölaukuista flanellipaitoihin ja ylisuuriin farkkuihin ja verkkareihin. Toki niukempi muoti napapaitoineen tuli muotiin vuosikymmen loppupuolella.

Jääkiekon MM-mestaruus vuonna 1995 oli merkittävä, suomalaisia yhdistävä kokemus. Harrastajien avoautot olivat näkyvä osa jääkiekkojoukkueen kunniaksi järjestettyä paraatia. Kuva: Anniina Salminen / Mobilia
1990-luku valikoitui Mobilian näyttelyteemaksi Mobilia säätiön juhlavuoden kunniaksi. Säätiö juhlii tänä vuonna 40. toimintavuottaan.
– 1990-luku oli säätiön toiminnan kannalta merkittävä, kun säätiön nimi muuttui Mobiliaksi, ja museo sai uudet toimitilat Kangasalan Kisarannasta, kertoo Lehtomäki.

Televisiosarja Kummelit näkyivät ja kuuluivat suomalaisten rakastamina hokemina 90-luvulla. Ladojen kokoontumisajot -sketsi kuvattiin Kangasalla. Sketsin innoittamana Lada Kerho ry sai alkunsa ja kokoontuu vuosittain Mobiliassa. Kuva: Anniina Salminen / Mobilia

Nuoriso liikkui 90-luvulla ostareiden ympäristössä mopoilla. Tässä näytillä Tunturi Hopper, joka oli Helkaman vastine Honda Monkeylle ja Suzuki PV:lle. Kuva: Anniina Salminen / Mobilia
Ysärijysäri Auton ja tien museo Mobiliassa Kangasalla 20.3.–8.11.2026.

Lisätietoja:
Kirsti Lehtomäki, näyttelyamanuenssi
puh. 040 900 6671 kirsti.lehtomaki@mobilia.fi
Elina Toukola, viestintä
puh. 044 033 9823 elina.toukola@mobilia.fi
Mobilia tiedottaa
Ruhtinaan romppeet ja kamppeet
SAHK:n 66. valtakunnalliset Retkeilyajot Naantalin seudulla 26.-27.6.2026
![]()
Lisätietoa Retkeilyajoista:
puh. 040 356 7367 (Turun Seudun Mobilistit ry)
puh. 040 045 0707 (PJ Mika Peippo, yhteydenotot klo 16 jälkeen)
Tällaista menoa Volvoharrastajille 30.5.2026 Kemissä

Monkeyversumi tulee!
Tiedote. Julkaistu:
Auton ja tien museo Mobilia
Maailmankaikkeuden mahtavin Honda Monkey-kohtaaminen Kangasalla Auton ja tien museo Mobiliassa lauantaina 28.2.2026 klo 10–15. Honda Monkeyn suomalainen lajikirjo on ensimmäistä kertaa koolla samassa paikassa, kun Monkeyversumi kohtaa maapallon. Auton ja tien museo Mobilia sekä Otto Brandt Oy kutsuvat kaikki suomalaiset Honda Monkey-versiot koolle saman katon alle ensimmäistä ja ainoaa kertaa – älä hukkaa tätä mahdollisuutta.
Ohjelmassa on ainakin:
- Kaikki suomalaiset Monkey-versiot ja värivariaatiot kerralla koolla, samassa paikassa – tule tarkkailemaan suomalaisten apinoiden pelehdintää – HUOM. Ei saa ruokkia!
- Harrastajat paikalla neuvomassa entisöintipulmissa: Mikä osa tähän kuuluu, ja onko tämä oikea tarra tähän?
- Maahantuojan arkisto auttaa – mapit kätevästi kainalossa!
- Uustuotanto- ja käytettyjen Monkey-osien rompetori – ei Arabiaa tai villapaitoja myynnissä!
- Palkintoja parhaista tai hätkähdyttävimmistä Monkeystä – Hei apinankasvattaja, ilmoittaudu mukaan!
- Mukana myös yhteistyökumppaneita mopoilun maailmasta.Monkeyversumiin osallistuminen sisältyy museon pääsylippuun – Museokortti toimii myös.
Tavoitteena on kerätä koolle kaikki Monkeyn variaatiot – tarjoa omaasi näyttelyyn osoitteessa veli-pekka.ratinen@brandt.fi tai +358 207 757262
Lisätietoa tapahtumasta Mobiliassa: anni.antila@mobilia.fi tai 040 900 6640. Myynti- ja messupaikkojen varaukset: asiakaspalvelu@mobilia.fi
Honda Monkey mopoutui Suomessa 1975. 50-vuotissynttäreitä juhlitaan Mobiliassa Apinatarha-näyttelyllä vielä 19.4.2026 asti ja Monkeyversumi on osa Apinatarhaa.
Auton ja tien museo Mobilia on Kangasalla toimiva tieliikenteen alan valtakunnallinen vastuumuseo.
Mobilia avaa Suomeen museoerikoiskokeet
Tiedote. Julkaistu:
Auton ja tien museo Mobilia
Auton ja tien museo Mobilia on aloittanut suomalaisten Flying Finns -ralliteiden historian taltioimisen nimeämällä kuuluisia pikataipaleita museoerikoiskokeiksi. Tavoitteena nimetä 12 historiallista rallireittiä vuoteen 2030 mennessä. Tuttujen museoteiden rinnalla uusi museoerikoiskoe-verkosto tuo suomalaisen rallihistorian alkuperäisille tapahtumapaikoille ja osaksi paikallista maisemaa eri puolilla Suomea.
Rallin ydin on erikoiskoe. Se on paikkaan, maisemaan ja paikalliseen historiaan sidottu kokonaisuus, jota ei voida siirtää museosaliin. Museoerikoiskoe-konsepti vastaa tähän haasteeseen laajentamalla Mobilian Rallimuseon toimintaa valtakunnalliseksi, hajautetuksi kokonaisuudeksi erikoiskokeiden alkuperäisillä tapahtumapaikoilla. Museoerikoiskoe on museaalisesti tutkittu ja tuotettu kohde, joka kertoo monipuolisella sisällöllään rallin historiasta tapahtumien syntypaikalla.
Lapin eksotiikkaa ja legendaarisia Flying Finns -erikoiskokeita
Mobilian tavoitteena on valita ja toteuttaa yhteensä 12 museoerikoiskoetta vuoden 2030 loppuun mennessä. Verkosto kattaa suomalaisen rallihistorian keskeiset alueet, erikoiskokeet ja rallin eri aikakaudet. Museoerikoiskokeet rakennetaan vaiheittain ja aina yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja kuntien kanssa. Inarin kunnassa sijaitseva Sevettijärven museoerikoiskoe toimii hankkeen pilottina ja laajimpana näyttelykohteena. Sevettijärven museoerikoiskoe on avattu yleisölle 7.1.2026. Varsinainen avajaistapahtuma vietetään myöhemmin tämän vuoden aikana. Museoerikoiskoe ja siitä kertova näyttely on osa Inarin kunnan 150-vuotisjuhlatapahtumia. Vuosien 2026–2027 aikana Museoerikoiskokeita nimetään digitaalisessa muodossa legendaarisella Ouninpohjan alueella, osana Suomen MM-rallin ikonisia rallimaisemia.
Rallihistoria tukemaan paikallista elinvoimaa
Museoerikoiskoe-verkoston tavoitteena on ralliautoilun monipuolisen kulttuuriperinnön säilyttämisen lisäksi tukea paikallista identiteettiä, yhteisöllisyyttä ja matkailua. Kohteet valitaan alueille, joilla rallilla on vahva historiallinen merkitys ja joissa on halua kehittää uusia sisältöjä yhteistyössä Mobilian kanssa. Pitkän aikavälin jatkokehityksenä verkosto luo pohjan myös matkailullisille kokonaisuuksille, kuten Rallin Suomi Ajo / Classic Rally Tour Finland, jossa historiallisia rallireittejä voidaan ajaa harraste- ja klassikkoautoilla omatoimisesti tai yhteistyössä matkanjärjestäjien kanssa.
Sevettijärven erikoiskoe oli erityisen haasteellinen
Sevettijärven erikoiskoe valittiin Rallimuseon ensimmäiseksi museoerikoiskokeeksi sen ainutlaatuisen luonteen vuoksi. Ankara pakkanen, erikoiskokeen lähes 100 kilometrin pituus ja sen ajo edestakaisin olivat jotain sellaista, jolle ei löydy vastaavaa rallihistoriasta. Kiinnostavaa on myös huoltojoukkojen siirtyminen ensin Sevettiin odottamaan kilpailijoita sekä ajo takaisin Kaamaseen ennen kilpailijoita. Ulosajoja Sevettijärven erikoiskokeella tapahtui paljon, ja koska katsojia oli harvakseltaan, apua auton työntämiseen takaisin tielle ei juurikaan ollut saatavilla. Tulentekovälineet tulivatkin pakolliseksi turvallisuusvälineeksi Sevettijärven erikoiskokeelle heti ensimmäisen vuoden jälkeen. Syy pakkoon oli erään kilpailijaparin keskeytys vuonna 1969 keskelle ei mitään kovassa yli 30 asteen pakkasessa. Polttopuiden puuttuessa heidän oli ollut pakko polttaa omat renkaansa välttyäkseen jäätymiseltä. Sytytykseen lienee käytetty bensaa.

Sevettijärven Museoerikoiskokeesta kertova näyttely sijaitsee Sevetin Baari & Guesthousen tiloissa Sevettijärvellä. Kuva: Rallimuseo

Näyttelyssä on esittelyssä Hannu Mikkolan 1970 voittoautoa vastaava Ford Escort Twin Cam vm.1968. Auton omistaa Jukka Riskusalo. Kuva: Rallimuseo
ERÄS MERKITTÄVIMMISTÄ AUTOMALLEISTA TÄYTTÄÄ 70 VUOTTA!
…JA HETI VUODEN 2026 ALKAJAISIKSI JYVÄSKYLÄÄN TEKEMÄÄN LÖYTÖJÄ…
Summer Tour around Two Lakes – FIVAn päätapahtuma Tampereella 27.–30.7.2026
Lue ja tutustu!
https://www.fivaworldevent2026.com/

Uusi näyttely pohtii Miksi ihmeessä me autoilemme?
Tiedote. Julkaistu:
Auton ja tien museo Mobilia
Auton ja tien museo Mobiliassa Kangasalla avautuu perjantaina 21.3.2025 uusi näyttely, joka pohtii yksityisautoilua. Miksi ihmeessä me autoilemme? -näyttelyssä tarkastellaan, miten henkilöautoista on tullut keskeinen osa elämäämme ja miksi polttomoottori ja bensiini ovat valikoituneet käyttövoimaksi. Näyttely kertoo, miksi autoa pidettiin aikanaan hevosta ympäristöystävällisempänä liikkumisvaihtoehtona ja mitä muuta auto merkitsee kuin pelkkää kulkuvälinettä.
Miksi ihmeessä me autoilemme -näyttelyssä on esillä yhteensä 26 autoa, joista vanhimmat ovat vuosilta 1898 ja 1914 ja uusimmat 1990-luvulta. Esillä olevien autojen myötä, pohditaan autoilun syitä, merkitystä ja historiaa. Näiden lisäksi näyttelyssä käsitellään myös liikenneturvallisuuden merkitystä sekä automainosten luomia mielikuvia.
Näyttelyn pohjaksi Mobilia järjesti viime vuonna kyselyn, jolla kartoitettiin suomalaisten syitä autoiluun. Kyselyn tuloksia on nähtävissä näyttelyssä.
Auto on maaseudulla asuvalle, töissä käyvälle ihmiselle pakollinen. Julkista liikennettä ei kulje meillä lainkaan. (Nainen, 1986)
Oman henkilöauton omistaminen on monille välttämättömyys, koska millään muulla kulkuvälineellä ei pääse kulkemaan. Autoilu ja autojen kanssa touhuaminen sinällään ovat osalle tärkeitä harrastuksia, jotka edistävät henkistä hyvinvointia. Näyttely avaa autoilun moninaisia taustoja ja haastaa museovieraan pohtimaan, miksi ihmeessä me autoilemme!
Herrasväen Opel
Vuosimallin 1914 Opel 8/22 PS:n alkuperäinen omistaja oli maanviljelijä Kaarlo Rauhankallio Somerniemen Rauhankallion kartanosta. Rauhankallio oli aktiivinen poliitikko, ja hänen autoillaan kuljetettiin erityisesti helsinkiläisiä arvovieraita. Näyttävä keräsi helposti huomiota. Auton erikoisuus on sen käärmemäinen äänitorvi. Kuva: Mobilia/Anniina Salminen
FIAT 525 S vm 1929
Fiat 525 S vuodelta 1929 on ollut poikkeuksellisen hieno ja harvinainen vuokra-auto, jota käytettiin vuokra-ajossa vuosina 1929–1933. Kuva: Mobilia/Anniina Salminen
Mielenosoittajat
Yksityisautoiluun on aina liittynyt ongelmia. Autoilu on ollut ympäristökysymys jo 1960-luvulta ja autoiluun vaadittavien teiden ja pysäköintialueiden rakentamisratkaisut ovat kuumentaneet tunteita. Kuva: Mobilia/Anniina Salminen
MOSKVITSH 407 vm. 1962
Miksi ihmeessä me autoilemme? -näyttelyssä on hyödynnetty yleisökyselyn tuloksia suomalaisten syistä autoilla. Erilaisiin näkemyksiin pääsee tutustumaan näyttelyssä. Kuva: Mobilia/Anniina Salminen
Lisätietoja:
Kirsti Lehtomäki, näyttelyamanuenssi, puh. 040 900 6671 kirsti.lehtomaki@mobilia.fi
Huoltamot/Se päivä muutti Suomen
YLE ARENASTA löytyy mielenkiintoinen autoiluun ja huoltoasemiin liittyvä ”lähihistoriafilminpätkä”.
https://areena.yle.fi/1-752611


Varaosia
Jos olet paikallistasolla kääntänyt kaikki kivet ja kannot eikä tarvittavaa osaa löytynyt, kannattaa kokeilla ennen internetin maailmaan uppoutumista Jämsästä.

Retro-Osan varastoista löytyy erinomaisen mahtava määrä tavaraa, kahden KaMob ry:n silminnäkijän havainto on olemassa huhtikuulta 2024! Kyselyt sähköpostilla, on muun asiakaspalvelun ohella aikaa paneutua etsintöihin. Vaikka tavara on erittäin hyvin järjestyksessä, suuren määrän takia etsintä vie aina aikansa.
1960-luvun Kajaani postikorteissa – Kertomus siitä, kuinka värikuvat syrjäyttivät mustavalkeat.
1960-luvun Kajaani postikorteissa – Kertomus siitä, kuinka värikuvat syrjäyttivät mustavalkeat.
”Klikkaa” kuvan otsikkoa.
Mielenkiintoista kainuulaista paikallishistoriaa
http://www.tutka.net/~rotaryt/kainuu_sahkoistetaan.htm
WANHA AUTOMUSEO TIEDOTTAA!

TOIVOSEN HAJOTTAMOMUSEO KÄLVIÄLLÄ
Matti Toivonen piti pitkään autopurkaamoa, joka oli laajasti tunnettu myös maakunnan ulkopuolella. -Autoja Kälviälle hankittiin ympäri Suomea Helsinkiä myöden.
Nyt autopurkaamo on museoitu ja paikalla on mahdollisuus tutustua millaista ”hajottamotoiminta” oli 50-vuotta sitten.
LYHYT DOKUMENTTI ”PALVELEVAT PISARAT”
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117365
MAGNEETTO
Magneetto reistaa Pikkuvalmetissa tai maamoottorissa? Ei hätää, magneettoja kunnostaa ja huoltaa sekä tarvittaessa antaa asiaatuntevia neuvoja …
Pertti Lintala 0400 927590
SIURO
SUOMEN AUTOILUN VARHAISHISTORIA 1900-1945
LYHYT DOKUMENTTI SUUNTANA KAJAANI 1967
SUOMALAISIA AUTOMAINOKSIA 1960 – JA 1970 -LUVUILTA
https://www.youtube.com/watch?v=osVMHq3OhQI&feature=share
LINKKI KAMOB RY OMIIN TAPAHTUMIIN
SUOMEN ENSIMMÄINEN HAJOTTAMOMUSEO KÄLVIÄLLÄ
- Avoinna ryhmille tilauksesta. Mielenkiintoinen käyntikohde.
http://www.elainpuisto.fi/uusi/hajottamomuseo/
Paljon katseltavaa koko perheelle, myös vanhoja ajoneuvoja. Katso aukioloajat ja osoitetiedot …
http://www.elainpuisto.fi/uusi/
Tällainen ”menovinkki” tuli SAHK:n toimistolta.

Varaa unohtumaton moottoripyörä- tai autoreissu Ahvenanmaalle!
Ahvenanmaan kiemurtelevat ja rauhalliset tiet hohtavat punertavina graniitista ja ovat kuin luotuja mottoripyöräilyyn tai autoiluun. Menopelillä voitte tutustua koko saareen kerralla. Ahvenanmaa tarjoaa yllättävän vaihtelevia maisemia ja lähes jokaisen tienmutkan takana odottaa kaunis merinäkymä tai vehreä niitty.
Sileät rantakalliot ja mielenkiintoiset nähtävyydet ovat aina lähellä. Kiinnostavia kohteita löytyy joka kolkan takaa.
Tule ryhmän, mielitietyn tai kaverin kanssa tutustumaan Ahvenanmaan saloihin ja tekemään unohtumaton reissu!
Ottakaa meihin yhteyttä, niin varaamme teille teidän toivomuksien mukaisen matkan.
– 10% koodilla ”AJA”
Ota mukaan moottoripyöräsi tai autosi ja tule kiertelemään Ahvenanmaata, näin pystyt tutustumaan saaren salaisuuksiin paremmin.
Varatessasi matkasi suoraan meidän kauttamme saat -10% alennuksen päivittäishinnastamme. Sinun täytyy ainoastaan Ilmoittaa varauksen yhteydessä koodi ”AJA”.
Ole siis yhteydessä puhelimitse (+358 18 15555) tai lähetä sähköpostia osoiteeseen: info@alandhotels.fi
Pakettitarjous ryhmille
alkaen 69€ /henkilö
Sisältää:
• Yhden yön yöpymisen 2 hh
• Yhden ruokalajin päivällisen
• Tervetuliaisjuoman päivällisen yhteydessä
Laivamatkat toivomuksien mukaan lisähinnasta
Ottakaa meihin yhteyttä niin räätälöimme teille sopivan paketin!
Ålandhotels, Hamngatan 7 22100 Mariehamn, Puh: +358 18 15555, info@alandhotels.fi
Yhdistyksen jäsen Jukka Lankolaiselta saimme mielenkiintoista postia, esittelyvihkosen Korpivaara-yhtiön perustamasta museosta. Ajokkeja löytyy monentyyppisiä, alkaen yrityksen maahantuomista Studebaker -hevoskieseistä 1800 -luvulla. Varmaan tutustumisen arvoinen kohde Vantaalla!







Viimeisimmät kommentit